Capital adequacy regulation and financial conglomerates

A topical concern in public-policy debate is that the current capital adequacy regulation designed for stand-alone financial institutions exhibits several weaknesses due to the emergence of large financial institutions combining several activities under common control. This paper addresses these concerns using a theoretical framework derived from the economic literature. I will first describe the possible causes of the emergence of financial conglomerates, proceed to consider the theoretical background for the regulation of financial institutions, especially insurance and banking companies, and, finally, examine the limitations of the current regulatory framework in controlling the risks in financial conglomerates. My conclusions provide little support for the view that the regulatory approach should be modified towards a more consolidated one (ie harmonization).banking; capital adequacy regulation; insurance; financial conglomerates

The efficiency implications of financial conglomeration

This paper studies the competitive and efficiency implications of financial conglomeration driven by cost-efficiency gains in monitoring credit and insurance customers. The analysis shows that conglomeration is conducive to tougher competition in the credit market and increases profit in insurance. The aggregate profit in the financial sector does not increase, because the conglomerates pass the cost-efficiency gains on to the borrowers in full. More competitive market for financial services also reduces the aggregate risk in the financial markets, indicating that capital requirements in both sectors should be lower in the presence of financial conglomerates.financial conglomerates; banking; insurance; capital regulation

Harmonization Versus Mutual Recognition of National Eco-labels

This paper formalizes a welfare-comparison between two suggestions to correct for the market failures arising from multiple eco-labels in international markets. In an asymmetric information environment, where the goods’ environmental quality is a credence attribute, firms with different labeling standards cannot implement a separating equilibrium through price signaling. The difference between the standards generates an information-rent in the export market increasing the number of labeled firms complying with lower standards. This pro-competitive spillover implies that when labels with different requirements are treated equally on the markets (mutual recognition), the outcome is welfare superior to the case of harmonized labeling standards, insofar as the difference between the standards is relatively small

Blanket guarantee and restructuring decisions for multinational banks in a bargaining model

This paper examines blanket guarantee and restructuring decisions in respect of a multinational bank (MNB) using Nash bargaining, when the threat of a panic motivates countries to take decisions quickly. The failure of the bank would cause unevenly distributed externalities between the countries concerned, which influences restructuring incentives. In equilibrium, the bank is either liquidated or one – or both of the countries – recapitalizes it. The partition of the recapitalisation costs is sensitive to the country-specific benefits and costs from recapitalisation, panics and liquidation. The home regulator benefits from the privilege of being the only entity that can legally liquidate the MNB. Rational expectations regarding the bargaining result affect the incentives to declare a blanket guarantee.banking crises; bank restructuring; blanket guarantee; bargaining; deposit insurance

Forest conservation and strategic investments in forest industry

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The level of forest conservation has a significant impact on the competitiveness of the forest industry. This is because active forest conservation involves harvesting constraints, which increase the costs of using timber in production. On the other hand, the production costs are also determined by the investment behavior of the forest industries. Because of the imperfect competition in the international markets for forest products the investments can labeled as strategic investments, since by choosing the level of investments the forest industries also control the strategic behavior of the rivals in the internationai markets. The present study explores the effects of forest conservation policy on the forest industries' investment behavior, and develops the implications of strategic trade theory for forest conservation policy. The first part of the study explores the cost effects of higher harvesting constraints on the strategic investments in forest industry and the government's incentives to distort the conservation policy so as to protect the domestic industry. Secondly, we consider the strategic behavior of the industries and the government when, in addition to prices, the demand for the forest products is determined by "green image' of the products. The green image demand is induced by the fact that the customers of forest industries prefer the products produced in a country where the forests are actively conserved by mandatory harvesting constraints. The interaction between the industries (home - and foreign industry) and home government is modeled as a game in three stages: ln the first stage the home industry imposes the mandatory harvesting constraints for the home forest industry. In the second stage the industries choose the level of cost reducing investments and subsequently export to a third country export market based on price competition. In the first model we establish as a benchmark case that in response to tighter harvesting constraints, the home industry increases the level of cost reducing investments so as to alleviate the increased production costs, while the foreign industry decreases its investment level. Thus, the home government has an incentive to impose excessively tight harvesting constraints, since active forest conservation in home forests tends to relax the price competition in the third country export markets. The optimal strategic conservation policy result might, however, be reversed in the presence of green image demand for the reason that remarkably strong demand effect may trigger tougher price competition in the last stage of the game. This result implies that under Bertrand competition the usual strategic environmental policy recommendations may not be applicable when the green image demand for the product is determined by the government's environmental policy.JEL classification F12, F13, Q2

Metsien suojelu ja strategiset investoinnit metsäteollisuudessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Metsien suojelulla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn. Tämä johtuu siitä, että metsien suojeluun liittyy hakkuurajoituksia, jotka nostavat raakapuun hintaa ja siten korottavat teollisuuden tuotantokustannuksia. Toisaalta metsäteollisuuden tuotantokustannuksiin vaikuttavat myös investoinnit, jotka vähentävät puunkäytön tuotantokustannuksia. Koska kilpailu kansainvälisillä puu - ja paperimarkinoilla on epätäydellistä, voidaan investointeja pitää myös strategisina investointeina, joiden avulla eri maiden metsäteollisuudet pyrkivät kontrolloimaan keskinäistä hintakilpailua. Lisenssiaattityössäni tarkastellaan metsien suojelun vaikutuksia metsäteollisuuden investointikäyttäytymiseen sekä miten strateginen kilpailu kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa julkisen vallan metsäpolitiikkaan, jos se pyrkii suojelemaan metsien lisäksi kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Perinteisesti ajatellaan, että metsäteollisuuden kilpailukyvyn määrää sen tuotantokustannukset, ja näin ollen työni ensimmäisessä osassa keskitytään tarkastelemaan metsiensuojelusta koituvien kustannuksien vaikutusta kilpailukykyyn ja julkisen vallan metsäpolitiikkaan. Toisessa osassa pohditaan miten metsäteollisuuksien ja julkisen vallan strateginen käyttäytyminen muuttuu, jos tuotteiden kysyntään vaikuttaa myös maissa harjoitettava metsäpolitiikka. Tarkastelussa käytetään strategisen kauppapolitiikan mallikehikkoa, jossa kahden maan (koti - ja ulkomaa) metsäteollisuuksien ja hallituksen vuorovaikutusta kuvataan kolmevaiheisena pelinä. Pelin ensimmäisessä vaiheessa hallitus asettaa kotimaassa hakkuurajoitukset. Toisessa vaiheessa maiden metsäteollisuudet tekevät investointipäätöksensä ja kilpailevat pelin viimeisessä vaiheessa kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Tutkimuksen toisen osan mallissa käytetään edellä esitettyä aikarakennetta, mutta samalla oletetaan, että aktiivinen suojelupolitiikka kotimaassa nostaa kotimaisen tuotteen kysyntää, koska ostajat arvostavat suojelupolitiikan ympäristövaikutuksia kotimaan metsissä. Tutkimuksessa osoitetaan, että korkeammat hakkuurajoitukset lisäävät metsäteollisuuden tuotantokustannuksia, minkä seurauksena kotimainen metsäteolisuus lisää investointejaan vähentääkseen metsien suojelun kustannusvaikutuksia. Ulkomainen kilpailija puolestaan laskee investointiensa tasoa, mikä johtaa ulkomaisen tuotteen hintatason nousuun. Nämä strategiset vaikutukset antavat julkiselle vallalle motiiviin tiukentaa metsien suojelun tasolle, joka ylittää yhteiskunnan sosiaalisen optimin. Tämän lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että suojelupolitiikan aiheuttamat kysyntävaikutukset heikentävät julkisen vallan motiivia tiukentaa suojelun tasoa. Tämä johtuu siitä, että ulkomaisen tuotteen kysynnän laskun johdosta suojelupolitiikan vaikutus ulkomaisen tuotteen hintatasoon ei ole niin merkittävä kuin perusmallissa. Erikoistapauksena voidaan osoittaa, että kysyntävaikutuksen ollessa huomattava, strateginen suojelupolitiikka kotimaassa saattaa johtaa liian alhaisiin hakkuurajoitteisiin.JEL luokitus F12, F13, Q2

Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asuinkiinteistöjen jätteen kuljetuksessa vallitsevien eri sopimusmallien yritysvaikutuksia. Nykytilanteessa palvelut voidaan hankkia keskitetysti yksityisiltä kuljetusyrityksiltä hankintalainsäädännön mukaisesti kilpailuttamalla tai kunta voi myös päättää järjestää jätteenkuljetuksen sopimusperusteisesti. Sopimusperusteisessa järjestelmässä kotitaloudet sopivat jätteen kuljetuksen suoraan yrityksen kanssa. Tutkimuksessa perustellaan ensinnäkin, miksi sopimusperusteisen mallin ja keskitetyn mallin vaikutukset yrityksiin ja kuluttajiin ovat yhtäläiset, jos kilpailu toimii. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa osoitetaan, että siirtyminen sopimusperusteisesta järjestelmästä keskitettyyn järjestelmään on yhteydessä keskimäärin 40 % hinnan alennukseen jokaista 600 litran jäteastian tyhjennyskertaa kohden ja keskimäärin 0.39 jätekuljetusyrityksen poistumiseen kuntaa kohden toimialalta. Lisäksi markkinoiden suurimman yrityksen Lassila&Tikanojan havaitaan välttelevän kuntia, joissa on käytössä keskitetty järjestelmä. Tämä viittaa siihen, että suurilla yrityksillä ei ole erityistä etua kunnan kilpailuttamasta järjestelmästä. Lisäksi havaitaan, että kilpailutuksessa yritykset eivät alihinnoittele ensimmäisenä kilpailutusvuotena ajaakseen kilpailijat pois markkinoilta.This paper analyzes centralized and decentralized contracting on the markets for the residential waste collection in Finland. In some municipalities, the waste collection is centralized so that the municipalities first design the collection routes and then auction them to private firms. In decentralized markets, the firms make separate contracts with each household. Our panel fixed effects estimations show that moving from decentralized design to the centralized auctioning is associated with a 40% price decrease on average. However, allocating the market power to municipalities also induces an average reduction of 0.39 firms per municipality. We also find that the largest company in the market avoids the municipalities with centralized auctions. Contrary to anecdotal evidence, this indicates that the centralized auctioning design does not benefit larger companies. Our results also indicate that the firms do not engage in predatory pricing, as the prices have continued decreasing instead of increasing after the first year of switching from decentralized to centralized design

Optimal Public Procurement Contracts Under a Soft Budget Constraint

This paper presents a model where the central government cannot ensure that regional governments manage risks prudentially, due to soft budget constraint. Competition for project funding induces the regional governments use financial instruments as commitment devices as a signal of prudential risk management. A Public-Private Partnership contract, which delegates the monitoring task to a financial institute, is the most efficient commitment device provided that private financiers have an access to the same monitoring technology the regional governments fail to employ. The optimal capital structure of a PPP contract is a combination of public funds and debt from financial institutes. JEL Classification: D8, L3, H54, H57Tässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisia hankintasopimuksia tilanteessa, jossa pehmeä budjettirajoite kannustaa julkisen sektorin hankkijoita tehottomaan investointien taloudellisten riskien hallinnan. Teoreettisessa mallissa kilpailu rahoituksesta julkisen sektorin sisällä kannustaa yksiköitä käyttämään hankintasopimuksissa rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla ne voivat uskottavasti sitoutua hallitsemaan riskejä tehokkaammin. Näistä instrumenteista ns. Public-Private Partnership (PPP) sopimus, joka delegoi hankkeiden monitoroinnin yksityiselle rahoituslaitokselle, on tehokkain hankintamalli, jos rahoituslaitoksilla on mahdollisuus monitoroida hankkeita samalla tavoin kuin julkisen sektorin edustajat. Tutkimus osoittaa myös, että vastoin yleisesti käytössä olevia sopimuskäytäntöjä PPP sopimuksen optimaalinen rahoitusrakenne koostuu julkisen sektorin rahoituksesta ja lainasta rahoituslaitoksista. Asiasanat: Elinkaarimalli, julkiset investoinnit, epätäydellinen informaatio JEL Luokitus: D8, L3, H54, H5